keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Kesäkurpitsa







Ja kasvimaalta taas päivää!

Kesäkurpitsaa puskee harva se päivä tuolta puskasta ja sitä saa nyt syödä kyllästymiseen asti! Tykkään itse syödä sitä sellaisenaan ja korvata spaghetin sillä, mutta muulle väelle se ei oikein maistu kuin hyvin kätkettynä...;) Niinpä sitä on nyt ollut lähiaikoina tarjolla suklaakakun ja sämpylöiden muodossa! Leivonnaiset saavat muhevuutta ja kosteutta kesäkurpitsasta, eikä se siellä maistu, ja nuo kyllä katosivat parempiin suihin melko nopeasti! Sämpylät on leivottu ihan perusohjeella, johon olen lisännyt reilusti raastettua kurpitsaa, jonka olen suolan kanssa ensin itkettänyt. Sämpylöissäni pitää myös aina olla kaurahiutaleita ja jotain siemeniä! Olen myös melko laiska sämpylöiden pyörittelijä ja usein levittelenkin taikinan uunipellille.

Suklaakakkuohje on jostain netin syövereistä viime vuonna löydetty ja näitähän on eriversioita kyllä. Pidän tästä, koska on helppo ja nopea tehdä, eikä tarvitse vatkata mitään.

Kesäkurpitsa-suklaakakku

6 dl vehnäjauhoja
4 dl sokeria
1,5 dl kaakaojauhetta
2 dl öljyä tai voisulaa
5 dl kesäkurpitsaa raastettuna
2 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 munaa

Kaikki vaan sekaisin ja voideltuihin vuokiin (teen taikinan 1,5 kertaisena ja saan siitä 3 pientä kuivakakkuvuokaa). 175 astetta ja n. 40 min.

Kakku menee ihan tuollaisenaankin ja saa myös jäädä keskeltä hieman kosteaksi. Olen tehnyt kakulle myös usein jonkilaisen suklaakuorrutteen.





sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Nukkekodissa








Tervehdys! Äiti on ollut tässä hieman remonttipuuhissa yön hämärinä tunteina...:) Lueskelin Tarjan ihanaa blogia ja hän oli "remontoinut" vanhan Lundbyn nukketalonsa niin kauniiksi ja siitähän innostuneena välittömästä soitin äidille, että onko oma vanha taloni vielä tallessa... no olihan se! Vanhempieni vintiltä se kaivettiin, pölyisenä ja melkoisen surullisen näköisenä. Ja eikun vaan näpertelemään...:D Muutamat yön tunnit siinä vierähtivät askarrellen ja välillä vähän manaillen, mutta tyytyväinen olen lopputulokseen! Talo oli niin surkeassa kunnossa, että sillä ei kyllä olisi oikein viitsinyt leikkiä ilman kunnostusta, mutta kyllä nyt pupuperheen kelpasi "uuteen" kotiinsa muuttaa! Päästin luovuuteni valloilleen ja liimailin innosta puhkuen värikkäitä tapetteja seiniin ja lattioihin näytepaloista, joita oli rakentamisen jäljiltä jäänyt. Ihastuin tuolloin noihin Pip-studion tapetteihin ja haaveilinkin niistä lastenhuoneisiin, mutta pelkäsin kuitenkin kyllästymistä niin paljon, että valittiin neutraalimmat ratkaisut. No sainpas niitä kuitenkin johonkin....:)

Nukketalolla on nyt leikitty ahkerasti! Neidin Sylvanin puput asuvat vakituisesti talossa ja pikkumies ajelee autoilla siellä...;) Onpahan ainakin värikästä ja uutta pintaa, ei kai tuo nyt niin haittaa, jos portaista puuttuu kaiteet ja ovetkin ovat menneet hukkaan!

Kattoremontti on vielä tulossa....;)