Erikoinen sää tänään, välillä paistaa aurinko ja välillä taas tupruttaa lunta vaakasuoraan taivaan täydeltä... Mies vihdoin tänään hetken illalla kotona, että päästiin yhdessä kauppaan ja sain hieman apua iltahommiin. Tämä yksinhuoltajan arki tuntuu välillä vähän raskaalta.
Flunssa on alkanut hellittää ja nyt kun jaksan kävellä taas hieman pidemmälle kuin postilaatikolle, tein pidemmän lenkin metsässä koiran kanssa ylhäisessä yksinäisyydessäni! Sielu ja mieli lepäsi, vaikka ilma oli jäätävän kylmä! Hetki hiljaisuudessa ja vain omien ajatusten kanssa tekee välillä hyvää... Täällä maalla rakastan erityisesti tuota hiljaisuutta, jota on kaupungista vaikea löytää. Asumme hyppyrimäen juurella tällä hetkellä ja nuo mäen portaat ovatkin mitä mainioin sykkeenkohotus lenkin alkuun. Muutenkin tuossa Paarmanninvuorella on vaihtelevaa ja ylämäkipainotteista maastoa ja pururataa jota on kiva tallustella...
 |
| Ensin ylös |
 |
| Ylhäältä näkyy kauas ja melkein koko kylä |
 |
| Ja sitten alas... |
Huomenna taas arjen aherrukseen ja uuteen viikkoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti